torstai 9. elokuuta 2012

Ensimmainen paiva

Kauniina herasimme toki aamulla kukonlaulun aikaan ja ilman kiiretta paadyimme lentokentallekin hyvissa ajoin. Lento Norwegianilla sujui ilman ongelmia, mika toki oli mukavaa, vaikka internettia lento ei lupauksista huolim,atta tarvinnut. aivan kuin sita nyt oikeasti mihinkaan tarvitsisi, lomallehan tassa ollaan menossa.

Matkaseuramme yhytimme DaVincin lentokentalla jo matkalaukkuja odotellessa, eika hymya toki voinut piilossa pitaa. Matkatavaraa odottaessa oli hyva kerata sita rauhallista asennetta, jota nailla lammoilla, ja italaialisilla kanssaihmisilla elaessa tarvitsee: kaikki tapahtuu omalla ajallaan ja jos tapahtuu. Ongelmia ei ole paitsi jalkapallossa ja politiikassa!

Hotelimme, tai hostellimme, on aivan Terminin ja Piazza della Rebublican vieressa, Diolectianukisen kylpylan kupeessa. Huoneet ovat mahytavat, kauniit vanhat Renesanssi-asuntojen huoneet, palvelu on tahan asti ollut moitteetonta ja upeaa. Erittain ystavallista - ja jopa suihkusta tulee lamminta vetta, vaikka talla saalla sita ei tarvita. Myonnan etta otimme kylmat suihkut moneen kertaan jo eilen.

Paivan kohteeksi valikoitui Colosseum, ja kahden paivan lippu Colosseumille/ForumRomanumille/Palatinukselle toki varmistaa, etta seuraavan paivan kohde olisi Forum Romanum.

Viime matkalla kirjoitin nain Colosseumista:


Vespasianus täytti Neron rakentaman tekojärven ja aloitti rakentamaan sen paikalle amfiteatteria, Amphiteatrum Caesariumia (Amphiteatrum Flaviumia), joka sai kansan suussa nimen Colosseum sen vieressä olleen Neron Kolossaalin mukaan. Hän ehti vihkiä keskeneräisen rakennuksen käyttöön vuonna 79, mutta hänen poikansa Titus vei rakennustyön loppuun ja uudet avajaiset pidettiin vuonna 80. Tituksen avajaisten näytännöissä surmattiin yli 500 eläintä ja tuhannet gladiaattorit taistelivat keskenään. Avajaiset kestivät 100 päivää.
Colosseumiin mahtui kerrallaan n. 50 00-70 000 katsojaa. Sen rakentamiseen käytettiin 100 000 kuutiometriä travertiinia ja kivien kiinnittämiseen n. 300 000 tonnia rautaa. Katsomo kohosi (ja kohoaa paikoin yhä) yli 50 metrin korkeuteen ja sen ulkomitat ovat 188 x 156 metriä ja areenan pinta-ala on 2591 neliömetriä. Katsomoihin oli 80 numeroitua sisäänkäyntiä ja istumapaikat järjestetty säätyjen mukaan. Alimmilla riveillä istuivat Vestan neitsyet sekä senaattorit ja tärkeimpien pappisvirkojen haltijat. Ylimmillä riveillä istuivat orjat ja heitä vielä ylempänä, jos mahdollista, naiset, joille, lukuun ottamatta Vestan neitsyitä, veristen näytäntöjen ei uskottu sopivan. Colosseum saatettiin myös kattaa kankain suojaan auringolta tai sateelta.

Amfiteatterin näytöksen saattoivat kestää monia päiviä. Yleensä ne aloitettiin villieläin näytöksillä, kuten venatioilla, jossa metsästettiin imperiumin eri laidoilta tuotuja eksoottisia eläimiä tai niiden annettiin taistella toisiaan vastaan. Venatio-näytösten jälkeen vuorossa olivat usein rikollisten teloitukset, jotka saatettiin antaa villieläinten tehtäväksi. Odotetuimpia näytöksiä olivat kuitenkin mies miestä vastaan käydyt gladiaattoritaistelut.
Ennen kuin Tituksen pikkuveli Domitianus rakennutti areenan maanalaiset tunnelit ja sellit, saatettiin se täyttää myös vedellä ja näin järjestää meritaisteluita, joissa gladiaattorit taistelivat toisiaan vastaan pienillä kaleereilla.

Colosseumilla ei tiettäväsi ole teloitettu kristittyjä uskonsa vuoksi, mutta silti se on nykyään kokonaisuudessaan marttyyreille omistettu kirkkorakennus. Keskiajalla traveniittia ja rautaa kuljetettiin ja ryöstettiin rakennusaineiksi ympäri kaupunkia – ja katsomoihin rakennettiin jopa asuintaloja sekä kirkko. Colosseumia alettiin suojella todenteolla vasta 1700-luvulla ja 1800-luvun alussa valmistuivat tukimuurit, jotka estävät rakennusta romahtamasta. Lisää rakenteita tarvitaan sillä Colosseumin alta kulkevan metrolinjan ja ohi kulkevan liikenteen tärinä murennuttaa sitä huimaa vauhtia.

Colosseumin jalkeen suuntasimme kohti hotellia viettamaan siestaa - tarpeeseen tuli.

Ruokaa lahdimme hakemaan Trasteveresta illalla. Otimme metron Colosseumin pysakille, ja kavelimme lapi keisarifoorumien Vittorio Emanuelen muistomerkille, tuolle kammottavalle kermakakulle. Sielta Marcelluksen teatterin ohi Isola Tiberinalle. Tiberin vesi on todella alhaalla, mutta se ei silti viela haise. Mika on positiivista toki.

Ruokapaikakasi valikoitui kujalla SantaMaria Trasteveren takana oleva pieni pastaravintola. Vaikka tarjoilun laatu ei ehka ollutkaan parasta laatuaan, ruoka oli erinomaista. Antipastiksi jaoimme porcuitto e melonea ja simpukoita valkosipuliviinissa. David kauhoi sisaansa pasta carbonaran, Massi spaghettia simpukoiden kera ja Kirsi raviolia ja tomaattia. Hyvaa oli. David viela mahdutti sisaansa erinomaista Tiramisua, ja sitten olikin aika kavella kotiin. Vasyneet jaalt kuitenkin pakottivat ottamaan raitiovaunun Area Sacralle ja siita kavelimme piazza Venezialle, josta otimme bussin Terminille. Viela yollakin oli kovin lammin.

Tassa talta eraa, toisesta matkapaivasta kuulette, kun se on ohitse!





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti